Meksiko on Pohjois-Amerikan eteläosassa sijaitseva osavaltioliitto, joka koostuu 31 osavaltiosta, joiden pääkaupunki on México. Maan pinta-ala on 760 000 neliökilometriä, mikä tekee siitä 14.suurimman osavaltion maailmanlaajuisesti ja asukasluvuksi arvioitiin 123 657 325 vuonna 2017. Liittotasavalta on bio-monipuolinen ja se on ensimmäinen maailmanlaajuisesti määrä kulttuuriperintökohde rajojensa Meksiko rajautuu Yhdysvalloissa pohjoisessa, ja Guatemala Ja Belize kaakossa. Guatemalan, Belizen ja Meksikon välillä on 11 rajanylityspaikkaa, joista vain yksi yhdistää Meksikon Belizeen ja 10 Guatemalaan.

Yhdysvallat

Meksikon ja Yhdysvaltain raja on yksi maailman rajat ylittävimmistä. Se ulottuu Meksikonlahdelta laajan maaston poikki ja päättyy Tyyneen Valtamereen. Rajan kokonaispituus on 1 954 mailia, ja se halkoo kuutta Meksikon osavaltiota ja neljää Yhdysvaltain osavaltiota. Rajanaapureita ovat Sonora, Coahuila, Chihuahua, Baja-California, Tamaulipas ja Nuevo Leon Meksikossa sekä New Mexicossa, Arizonassa, Texasissa ja Kaliforniassa Yhdysvalloissa. Texasilla on pisin raja Meksikon kanssa, kun taas Kalifornian kanssa on lyhin, kun taas Meksikon Chihuahuan osavaltiossa on pisin raja Yhdysvaltojen kanssa. Meksikon ja Yhdysvaltain rajalla on 48 rajanylityspaikkaa ja 330 maahantulosatamaa.

Belize

Belizen ja Meksikon välinen raja on 155 mailia pitkä ja seuraa Hondojoen kulkua. Meksikon osavaltiot Campeche ja Quintana Roo rajaavat Belizeä. Raja vahvistettiin vuonna 1893 ja se vahvistettiin vuonna 1897. Sopimuksen mukaan raja alkaa Boca Bacalar Chicosta ja kulkee Chetumal Bayn kautta Hondojoen lahdelle asti, minkä jälkeen se seuraa Hondo-joen kanavaa kunnes pääsee Garbutt ’ s Fallsin pituuspiirille. Sama raja kulkee sitten etelään, missä raja kohtaa Guatemalan ja Meksikon välisen rajan.

Guatemala

Guatemalan ja Meksikon välinen raja on noin 541 mailia pitkä. Raja kulkee Guatemalan Huehuetenangon, El Petenin, San Marcosin ja El Quichen sekä Meksikon Chiapasin, Tabascon ja Campechen kautta. Rajalla on myös alueita Salinas -, Suchiate-ja Usumacinta-jokien varsilla.

vuonna 1881 Guatemalan silloinen presidentti Justo Rufino Barrios päätti vaatia itselleen Meksikolle kuuluneita Chiapasin ja Soconuscon alueita. Meksiko päätti aluksi olla käymättä neuvotteluja Guatemalan kanssa alueesta, mutta vuonna 1882 molempien osavaltioiden presidentit päättivät keskustella Yhdysvalloissa. Elokuuta 1882 New Yorkissa allekirjoitettiin sopimus, jossa Guatemala luopui kaikista Chiapasin ja Soconuscon alueille asetetuista vaatimuksista, ja lopullinen sopimus allekirjoitettiin 27.marraskuuta 1882.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *